Heippa taas!
Niin kuin jo tiedättekin, asustelen täällä Melbourne nimisessä kaupungissa. Ajattelin tulla kertomaan hieman kaupungista omien kokemuksieni perusteella. Ensimmäisistä päivistä asti paikalliset ovat kertoneet, että Melbourne on Australian paras paikka. He ovat sanoneet mulle, että en olisi voinut sijoittua parempaan kaupungiin, haha. Tokihan mä itsekin näin Melbournelaisena ajattelen, mutta haluan silti käydä katsahtamassa tän vuoden aikana muitakin kaupunkeja väitteen todistamiseksi. 😉
Melbourne on tunnettu sen huikeasta ruokakulttuurista. Joka ikisessä kadunkulmassa on erikoisia ja todella hienoja ruokapaikkoja ja sympaattisia kahviloita. On niin kiinalaista, italialaista kuin vaikka thaimaalaistakin… Erityisesti aasialaisella ruoalla oon huomannut olevan vahva vaikutus Melbournen ruokakulttuurissa. Minkälaista ruokaa ikinä kaipaatkin, löydät sitä varmasti Melbournesta.
Jos pitäisi löytää yksi sana kuvailemaan Melbournea, se olisi kulttuuri. Sillä sitähän täältä löytyy… Katuesiintyjiä, livemusiikkia, gallerioita ja erilaisia festivaaleja löytyy paljon, varmasti jokainen voi löytää niiden joukosta mieluisensa. Mulla on seuraavana tähtäimessä Melbsin filmifestivaalit, jotka ovat juuri parhaillaan käynnissä… Ollaan myös kavereiden kanssa sovittu, että mennään joku päivä Eureka skydeckiin. Sieltä varmasti näkee koko Melbournen, jos vain näin korkeanpaikankammoisena uskallan katsoa ympärilleni, haha.
Itselleni kolahtaa erityisesti Melbournen persoonallisuus. Olen koko sydämestäni rakastunut tämän kaupungin katutaiteeseen. Ymmärränkin nyt täysin, miksi Melbournea kutsutaan maailman street art- pääkaupungiksi. Nämä kadut ovat jotenkin tosi mysteerisiä ja näyttää elämää Melbournessa erilaisesta kulmasta. Kaupungin sykkeen lomassa voi löytää toinen toistaan mielenkiintoisempaa taidetta, johon on vain pakko päästä tutustumaan. Rakastan vain kävellä cityssä ympäriinsä katsellen ihmisvilinää ja löytäen uusia paikkoja. Odotan innolla päästä koluamaan Melbournen katuja lisää…
Melbournen keskusta, jota kutsumme yksinkertaisesti cityksi, on todella suuri ja jopa vähän monimutkainen. Joka kerta cityssä ollessani opin kuitenkin tuntemaan sitä paremmin. Muistan kuinka ekalla kerralla emme löytäneet takaisin juna-asemalla ilman, että kysyimme apua. Nyt osaan jo liikkua cityssä yllättävän hyvin ilman suurempia eksymisiä.
Melbourne on tosi erilainen kaupunki vaikkapa Helsinkiin verrattuna. (Ei varmaankaan tullut yllätyksenä) Kaupunki on hyvin nuori, joten Helsingille ominaista vanhaa arkkitehtuuria ei hirveästi löytyy. Helsinkiä voin myös hyvällä omatunnolla kuvailla turvalliseksi lintukodoksi. Täällä suurkaupugin sykkeessä se kaikki on kuitenkin erilaista. Esimerkiksi yöaikaan ei kannata yksin tai mielellään edes kaverin kanssa liikkua, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää.
Ja sitten vielä vähän muista asioista… Tässä lyhyessä ajassa mun itävaltalaisesta siskosta on tullut tosi tärkeä mulle. Meillä on omat inside läpät, joille aina nauretaan. Rakastetaan molemmat sushia ja tykätään käydä aina välillä syömässä sellaiset isot sushirullat välipalaksi. Voidaan puhua toisille oikeastaan mistä vaan. Ja mikä tärkeintä, me ymmärretään toisiamme. Toiselle vaihtarille on niin helppo puhua kaikesta, sillä hän käy läpi niin sanotusti samaa prosessia.
Koulussa menee myös tosi hyvin. Olen saanut ihania ystäviä ympärilleni, rakastan mun kouluaineita ja kaikkea muutakin tässä koulussa haha. Perheessä on kuitenkin ilmennyt joitakin juttuja, joita vaihtarin ei kuulu kestää, jos sen nyt niin voisi sanoa. Selvennän asioita myöhemmin, kunhan saan asiat täällä päässä järjestykseen…
Viikko sitten oltiin Alicen kanssa ottamassa kuvia yhdellä Melbournen street art paikoista. Alice on tosi hyvä ottaa valokuvia, ja opiskeleekin Itävallassa valokuvausta. Osan näista kuvista hän aikookin käyttää koulujuttuihin…
En saanut hymyillä näissä kuvissa vaan mun piti olla mahdollisimman naama peruslukemilla, mikä osoittautui kyllä välillä tosi vaikeaksi. 😀
Mulla oli nyt vaan kaksi näistä kuvista mun omalla koneella…
Southbank näyttää niin upealta iltaisin…
See ya soon!
Moikka Henksu?Löytyykö suomalaista ruokaa myös? Itse maailmaa reissatessa törmäsin muutamaan otteeseen suomalaisiin paikkoihin. Mielenkiintoisin lienee kambozean phon phenin suomibaari, josta sai mm. Hernekeittoa, janssonin kiusausta ja sisushotteja. Kyllä tuli 3kk reissun kohdalla janssonin kiusaus tarpeeseen. Miten sitä lopulta aina kaipaakin reissuissa ruisleipää ja karjalanpiirakoita, vaikka hyvää ruokaa olisi miten paljon tarjolla.
Toivottavasti teidän perhe-elämä asiat selviää, on kyllä tosi tärkeää että arki sujuu..
Fani voi oikein hyvin. Ollaan treenattu nyt kangilla menmistä, joka sujuu aikas kivasti. Toivottavasti pääset myös ratsastamaan muun tohinan ohessa. Voi hyvin; sonja
Heippa Sonja! Suomalaiseen ruokaan en ole vielä törmännyt, mutta onhan tässä vielä 9 kuukautta aikaa…:D Eiköhän nää tästä, onneksi asioilla on aina tapana järjestyä. Ollaan parin kaverin kanssa puhuttu, että mennään jossain vaiheessa ridailemaan. Sopiva talli pitäisi vaan löytyä… Kyllä on hevosia, etenkin Fania, super kova ikävä! Terkkuja sinne kaikille 🙂